Turunmaanseutu.fi

Jos ulkomaalainen ystäväsi olisi tulossa käymään Suomessa, mitä kaikkea veisit hänet katsomaan täällä kauniissa kotimaassamme? Upeita paikkoja, rakennuksia ja luonnonnähtävyyksiä varmasti riittää, joten runsaudenpula on melkoinen. Suomen matkailu jatkaa myös voittokulkuaan ja turisteja saapuu maahamme ennätysvauhdilla. Käydäänpä katsomassa hieman mitä nähtävyyksiä turistit itse ovat laittaneet etusijalle Suomen matkoillansa; jokaiselle löytyy varmasti oma suosikkipaikka. Aloitetaan ensiksi Helsingistä, Suomen pääkaupungista.

Helsinki

Helsingissä riittää katseltavaa ja koettavaa, ja eräs kestosuosikki matkailijoiden keskuudessa on tietenkin Senaatintori ja Helsingin tuomiokirkko. Senaatintorin miljöö kauniine rakennuksineen ja arkkitehtuureineen on todella kuvauksellinen ja kiehtoo turisteja, oli sitten talvi tai kesä. Patsaita riittää myös ihailtavaksi, ja kännykkäkamerat välähtelevät, kun selfieitä otetaan taustalla komea tuomiokirkkorakennus. Tuomiokirkko edustaa arkkitehtuurisesti uusklassismia, ja vaikka se näyttää valkoiselta, se on itse asiassa maalattu kolmella eri vaaleanharmaan sävyllä. Muita näkemisen arvoisia paikkoja Helsingissä ovat tietenkin Suomenlinna, Havis Amandan patsas ja Kauppatori, Temppeliaukion kirkko, joka on louhittu kallioon, ja upea Sibelius-monumentti. Lasten kanssa matkustettaessa esimerkiksi Linnanmäki ja Sea Life -akvaariomaailma ovat myös mukavia paikkoja.

Turku, Rauma, Pori ja Tampere

Suomen entinen pääkaupunki viehättää varmasti ainakin upealla Turun linnallaan. Turun linna on perustettu 1200-luvun lopussa, ja on museoviraston taholta määritelty yhdeksi Suomen merkittävimmistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Raumalla on myös monta hienoa nähtävyyttä, ja Vanha Rauma on upeudessaan vertaansa vailla. Tämä Unescon maailmanperintökohde on hienosti säilynyt, idyllinen alue, josta löytyy vanhoja kauniita puutaloja, kivoja pikkuputiikkeja ja mukavia ruokapaikkoja. Jos aikaa riittää, ja museoista pitää, kannattaa käydä Merimuseossa ja Taidemuseossa. Raumalta hieman pohjoiseen löytyykin sitten Pori, jossa varsinkin kesällä riittää nähtävää ja koettavaa. Yyterin upea, kuuden kilometrin pituinen hiekkaranta dyynialueineen houkuttelee uimisen lisäksi kokeilemaan myös rantalentopalloa, golfia tai surffausta.

Tampere, tuo Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki, tuntuu olevan täynnä kaikenlaista nähtävää ja koettavaa. Tunnetuin nähtävyys lienee Särkänniemi, joka aloitti toimintansa yli 40 vuotta sitten, ja on nykyään yksi monipuolisimmista huvittelukeskuksista Suomessa. Elämyspuiston akvaariossa pääsee tutustumaan erilaisiin kaloihin, ja planetaariossa taas avaruuden ihmeisiin. Kulttuurinnälkäisiä ei ole unohdettu, sillä Sara Hildénin taidemuseossa sijaitsee yksi Suomen upeimmista taidekokoelmista. Huvilaitealueella on yli 30 laitetta, joista löytyy kaikenlaista mukavaa sekä hurjapäille että perheen pienimmille, aina Angry Birds Landia myöten. Jos korkeanpaikankammo ei vaivaa, Särkänniemessä on myös Tampereen kuuluisa maamerkki, Näsinneulan näkötorni, josta voi hyvällä säällä nähdä peräti 20 kilometrin päähän. Hieman matalampi näkötorni taas löytyy Pyynikiltä, ja siellä voi testata maankuulut munkit, joita ei vain voi syödä kokonaan nuolaisematta huuliaan kertaakaan! Amurin työläismuseokortteli, lukuisat torit ja museot, sekä mahdollisuus risteillä kahdella upealla järvellä houkuttelevat myös turisteja tutustumaan tähän leppoisaan kaupunkiin.

Oulu

Seuraavaksi hyppäämme suoraan pohjoisemmaksi, vaikka totuuden nimissä on sanottava, että itäinen Suomi on myös täynnä toinen toistaan upeampia nähtävyyksiä, mutta emme vain yksinkertaisesti ehdi mennä sitä kautta! Oulu on vireä ja kaunis Perämeren helmi rentoine elämänmenoineen, ja yksi parhaimmista nähtävyyksistä on upea Nallikari, julkinen virkistys- ja matkailualue, joka tunnetaan hiekkarannastaan ja näkötornistaan. Kauppatorilla voi bongata Toripolliisi-patsaan, jonka jäyhä olemus vartioi torin rauhaa, sekä tutustua Kauppahallin vanhan ajan ostostunnelmaan. Torikojut ja vanhat aitat ovat kuin nostalginen aikamatka menneisyyteen, ja kesäisin torinrannasta voi astua laivaan ja lähteä mereltä käsin ihailemaan Oulun kauniita maisemia. Tunnelma on taattu! Ja kuten tuli jo todettua, tässä on vain nopea pintaraapaisu kaikista niistä nähtävyyksistä mitä Suomessa riittää; onhan jo pelkästään puhdas, kaunis luontomme mitä mahtavin vetonaula tänne tulevia turisteja ajatellen. Muistetaan siis kehua nähtävyyksiämme!

Monesti havittelemme matkaa ulkomaille ja lippua kulttuurifestivaaleille ulkomailla, mutta Suomessa järjestetään itseasiassa hyvin monipuolisia, sekä viihdyttäviä. Kulttuurifestivaaleja järjestetään ympäri Suomea erilaisissa paikoissa ja mitä mielenkiintoisimpien aiheiden ympärillä. Kulttuurifestivaaleja on monenlaisia. No voivat liittyä johonkin taidealaan, elokuviin tai kirjallisuuteen. Lisäksi kulttuurifestivaalit voivat tuoda yhteen monta eri taidealaa, eivätkä ne ole sidottu tiettyyn konseptiin. Tämä tekee kulttuurifestivaaleista monipuolisia. Sama festivaali ei myöskään ole aina samanlainen joka kerta, kun se järjestetään.

Valotaide on yksi sellainen taiteenala, jonka ymmärtämiseksi ei tarvitse olla taidefani tai taiteilija itse. Valotaiteessa nähdään valoista rakennettuja kokonaisuuksia ja esityksiä, joita näkyy myös festivaaleissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Lux Helsinki, joka järjestetään vuosittain tammikuussa. Pimeänä aikana viiden päivän ajan Helsinki muuttuu valotaideteosten keskiöksi. Lux Helsinki on hyvä esimerkki siitä, kuinka festivaali voi olla muuttuva joka vuosi ja tarjoaa joka kerta jotain uutta ja erilaista. Festivaalissa pääsee nauttimaan reitistä, joka muuttuu jokaisella kerralla. Mikäli valotaidefestivaali on kuitenkin sellainen, mikä ei heti iskenyt, järjestetään Suomessa paljon muutakin mielenkiintoista.

Monikulttuurisuus ja yhteisöllisyys

Monikulttuuriset festivaalit ovat nousseet viime aikoina, vaikka yksi legendaarisimmista pääkaupunkiseudun kulttuurifestivaaleista on Maailma kylässä-festivaali. Vuodesta 1999 järjestetty festivaali ei olekaan mikään aivan tavallinen festari, vaan se on todellakin yksi suosituimmista ja tykätyimmistä festivaaleista Suomessa.

Monikulttuurisuus onkin ollut Suomessa näkyvillä jo pitkään ja tästä syystä nämä vastaavanlaiset festivaalitkin keräävät suosiota. Suomalaisia on aina kiinnostanut erilaiset kulttuurit ja haluavat nähdä omin silmin monia asioita. Suomessa yhteisöllisyys tulee vahvasti esille juuri festivaalien myötä.

Yksi yhteisöllisyyden erinomaisia esimerkkejä ovat korttelifestivaalit, eli block partyt. Niissä puhutaan taiteesta ja yhteisöllisyydestä hyvinkin paikallisella tasolla. Vaikka niissä vieraileekin paljon usein kävijöitä muistakin kaupunginosista ja jopa kaupungeistakin, niiden lähtökohtana on tarjota juuri tietylle pienelle alueelle viihdettä ja taidetta.

Korttelijuhlat voivat olla ohjelmaltaan millaisia tahansa – niissä on musiikki- ja taide-esityksiä, kirpputoria ja jopa lasten omaa ohjelmaa. Riippuen siitä, millainen ”kortteli” on kyseessä ja millaisia aktiivisia asukkaita siellä on, on ohjelmakin aina jokaisen kaupunginosansa näköinen.

Musiikki onkin yksi Suomen suosituimpia festivaalityyppejä ja suomalaisia pidetäänkin varsinaisena festarikansana. Festivaaleista tulee jopa omanlaisia omia pieniä yhteisöjä, jotka tiiviisti vierailevat samoilla festivaaleilla vuodesta toiseen. Esimerkiksi Tuska ja Ruisrock ovat hyviä esimerkkejä sellaisista. Yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus näkyykin Suomessa festivaaleilla, mikä on hienoa. Monikulttuurisuutta ei tarvitsekaan lähteä hakemaan ulkomailta, vaan sitä löytää täältä ihan läheltä kotoa. Samalla festivaaleissa yhdistyvät erilaiset taiteet ja elämämme monimuotoisuus.

Festivaaleja on Suomessa todella paljon ja niitä voi hakea erilaisten verkkosivujen kautta. Voit löytää festivaaleja, jotka on suunnattu pelkästään lapsille, tai ovat vaikka folk-taiteen faneille suunnattuja. Taidealoja ja erilaisia ideoita on niin paljon, että varmasti jokainen löytäisi jokaiselle viikonlopulle itselleen mielekkään festarin. Festivaali ei siis tarkoita vain sitä, että telttaillaan mudassa ja teininä juodaan salaa vanhemmilta, vaan ne oikeasti tarjoavat suomalaisille mielenkiintoista sisältöä ja hyvän syyn viettää aikaa perheen tai ystävien kanssa, vaikka läheisessä puistofestivaalissa. Jotkut festivaalit ovat myös tarkoitettu esimerkiksi meditointiin.

Festivaalit voivatkin olla juuri sitä, mitä ihmiset kaipaavat. Niitä on erilaisia ja erinäköisiä, mikä tekee Suomen tapahtumakartastakin niin monipuolisen. Festivaalit eivät missään nimessä ole pelkästään ulkoilmatapahtumia, vaan niitä voidaan järjestää sisälläkin. Suomessa on monia festivaalijärjestäjiä, jotka ovat hyvin ammattitaitoisia ja osaavat varautua kaikenlaiseen. Sen näkee erityisesti siinä, kuinka onnistuneita suomalaiset festivaalit ovat ja kuinka paljon niissä on kävijöitä vuosi toisensa jälkeen. Ei muuta kuin etsimään omaa suosikkia!

Suomalainen kulttuuri on kokenut historian aikana monenmoista muutosta. Historiaan mahtuu niin henkiä kuin taidetta ja musiikkiakin. Kaikki nämä ovat muovanneet suomalaisen kulttuurin siihen muotoon, jossa se on nykyään. Nykyajan koulutus, uskonto ja asuintavat poikkeavat hyvin paljon siitä, mitä se oli aikojen alussa. Moni varmasti tietää, että Ruotsi ja sen kieli kuuluivat aikoinaan olennaisena osana Suomen kulttuuriin, mutta kuinka se ilmeni ja miten asiat muuttuivat?

1800-luku ja Kalevala

Suomen kulttuuri ja sen kehitys kulki 1800-luvulla käsi kädessä naapurimaa Ruotsin kanssa. Tästä haluttiin kuitenkin eroon ja alettiin etsimään uutta suuntaa. Elias Lönnrotin kokoama Kalevala toimi suunnannäyttäjänä suomalaisille ja se toimi eräänlaisena tienä omanlaiseen, suomalaiseen identiteettiin. Tähän saakka kaikki kirjallisuus oli ollut ruotsiksi, mutta Aleksis Kivi toi tähän muutoksen kirjoittamalla suomeksi.Kalevalan kansanrunot ovat suomalais-karjalaisia. Karjalaa taas pidettiin perisuomalaisen kulttuurin juurena ja kulttuurimme onkin sieltä lähtöisin. Perinteiseen karjalaiseen kulttuuriin kuului hyvin yleisenä suurperheet. Tämä eroaa paljon nykyisistä perhemuodoista. Suomen itsenäistyminen vaikutti luonnollisesti suomalaiseen kulttuuriin. Suomi oli oma valtionsa ja Ruotsin vaikutteet alkoivat pikkuhiljaa väistymään. Suomalaista kulttuuria ja tapoja pidettiin suuressa arvossa ja omaa kulttuuria alettiin kasvattamaan.

Suomen luonto

Suomen luonto ansaitsee oman kappaleensa, sillä se kuuluu olennaisesti suomalaiseen kulttuuriin. Jo kautta aikojen suomalaiset ovat arvostaneet luontoa suuresti ja sitä se on nykyäänkin. Kun tarkastellaan historiaa, luonto liittyy olennaisesti eri tapahtumiin. Sodat on käyty luonnossa ja sumuiset maisemat ja metsät kuvataankin monessa sotakertomuksessa. Luonto ja sen eläimet esiintyvät myös monessa suomalaisessa runo- ja lauluteoksessa. Luonto näkyy myös taidemaalauksissa. Lukemattomat taidemaalarit ovat ikuistaneet suomalaiset maisemat maalauksiin, jotka koristavat edelleen niin kotien kuin museoidenkin seiniä.Suomen luonto liittyy vahvasti myös Suomessa aikoinaan vallinneeseen haltiauskontoon. Suomalaiset uskoivat haltioiden suojelevan ihmisiä. Jokaisella perheellä oli omat haltiansa, jotka suojelivat heitä ja takasivat hedelmällisyyden. Uskomuksia oli muitakin. Esimerkiksi vainajat elivät Tuonelassa ja heidän mukaansa hautaan laitettiin erilaisia esineitä, joita vainajien uskottiin tarvitsevan kuoleman jälkeen. Tällaisia esineitä olivat esimerkiksi aseet ja korut.

Ruokakulttuurin muutokset

Suomen ruokakulttuurin saattoi aiemmin jakaa selkeästi lännen ja idän eri tyyleihin. Kun Länsi-Suomessa oli yleisenä tapana keittää ruuat, idässä käytettiin enemmän leivinuunia. 1900-luvun alkuuolella oli tapana nauttia päivän aikana kolme lämmintä ateriaa. Näistä puolenpäivän aikoihin syöty ruoka oli päivän tuhdein. Maitoa juotiin runsaasti. Jos verrataan Suomen nykyistä ruokakulttuuria, on eroja erityisesti maidon kulutuksessa. Lehmänmaidon kulutus on vähentynyt ja markkinoille on tullut 2000-luvun aikana runsaasti erilaisia kasviperäisiä maitojuomia, kuten kaura- ja soijamaito. Nykyään juustoa ja lihaa kulutetaan enemmän kuin ennen. Tänä päivänä keskitytään enemmän terveellisempään syömiseen ja kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään enemmän kuin ennen.Tämän päivän tuotevalikoima on huomattavasti laajempi kuin ennen ja sadan vuoden takaiset ihmiset olisivat varmasti hämmästyneitä nykyajan lukemattomista maitotuotteista ja pitkälle jalostetuista muista raaka-aineista. Tosin 2010-luvun loppupuolella painotetaan puhtaita ja luonnollisia raaka-aineita ja ihmisen hyvinvointiin panostetaan. Lähiruokaa arvostetaan suuresti ja moni hankkiikin keittiön raaka-aineet lähitiloilta ja torilta. Monet välttelevät pitkän matkan kulkeneita tuotteita, kuten lihaa. Kotimainen liha on suuressa suosiossa ja lihan alkuperän lisäksi suomalaiset ovat entistä enemmän kiinnostuneita eläinten elinoloista. Voidaan todeta, että suomalainen kulttuuri on kokenut historiansa aikana monenlaisia muotoja. Eri maiden ruokia otetaan avoimesti vastaan ja keittiöissä kokeillaan paljon uutta. Moni vanhojen aikojen tapa on kuitenkin säilynyt ja suomalainen kulttuuri on voimissaan.

Turku, Suomen entinen pääkaupunki ja kulttuurin keskus. Turku on edelleenkin täynnä todella kauniita vanhoja rakennuksia, joita pääsee ihastelemaan suoraan keskustan tai pienten tunnelmallisten lähiöiden kaduilla kävellessä. Turku onkin yksi Suomen suosituimmista kotimaan matkakohteista, jonne matkustaa suuri määrä turisteja muista kaupungeista kesäisin. Turusta löytyy todella paljon nähtävää joka makuun, täysin laidasta laitaan. Kulttuurinnälkäinen pääsee vierailemaan Turun jatkuvissa tapahtumissa, upeissa gallerioissa sekä taidenäyttelyissä. Turku on täynnä lukuisia erilaisia kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään jatkuvasti erilaista toimintaa. Suurin osa toiminnasta on avointa, joten mukaan pääsee kuka vain, mihin vuodenaikaan tahansa. Taidenäyttelyt ja teatterit taas ovat auki ympäri vuoden ja vaihtuvia näyttelyitä pääsee ihastelemaan myöskin vuodenajasta riippumatta. Yksi Turun suurista kulttuurikohteista on teatteri Turku. Turku tarjoaa laajan valikoiman erilaisia teattereita niin ammattitason kuin amatööri- ja harrastelijatason esityksiin. Jokaisella teatterilla on omat tilansa, jossa he esittävät teatterin tyyliin sopivia esityksiä. Turussa myös sijaitsee yksi Suomen arvostetuimmista teatteri- ja näyttelijäkouluista.Toisaalta luonnon ystävälle Turusta taas löytyy todella laaja luonnonalue ja upea Turun saaristo. Täällä pääsee rauhoittumaan kaupungin kiireistä, hiljaisen luonnon keskelle. Missä muuallakaan mieli pääsisi rentoutumaan paremmin kuin upeissa saaristomaisemissa luonnon keskellä? Saaristoihin pääsee tutustumaan erilaisten risteilyjen avulla, jotka usein tarjoavat parhaan mahdollisen elämyksen saariston läpi. Turun saariston vesistö on kuitenkin julkista, joten jos vaikka sattuu omistamaan oman veneen tai ystävältä sellainen löytyy, niin pääsee saaristoa ihailemaan pelkällä omalla seurueella, ilman muita turisteja ympärillä.

Mitä monikulttuurisuus tarkoittaa Turulle?

Tällä hetkellä Turku on Suomen kolmanneksi suurin kaupunkialue ja kuudenneksi suurin kunta, joka on myös yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupungeista. Vuonna 2016 Turun asukasluvusta vain 39 prosenttia oli syntyperältään turkulaisia ja noin 10 prosenttia väestöstä oli syntynyt ulkomailla. Tämä luku tekeekin Turusta yhden Suomen monikulttuurisimmista kaupungeista asukaslukuun nähden. Asukkaita Turun kaupungissa on yhteensä 191 603 ja Turun seutukunnissa 330 482. Turku on myös Suomen vanhin kaupunki, jonka arvellaan syntyneen jo 1200-luvulla. Tämä antaakin Turun kaupungille monipuolisen ja mielenkiintoisen historian, johon liittyy paljon tarinoita Turun-linnasta, saaristosta ja satamasta. Pääkaupunkina Turku toimi Suomelle vuosina 1809 – 1812 ja oli vielä 1840 – luvulle asti Suomen suurin kaupunki. Tästä syystä Turku onkin tunnettu Suomen kulttuurikeskuksena ja kulttuurin pääkaupunkina. Suomen pisimmän historian vuoksi se on ollut esitysalustana useille historiallisille tapahtumille, jotka ovat vaikuttaneet myös koko Suomen historiaan. Kaupungin historian, sijainnin ja poliittisen aseman vuoksi sillä on ollut erittäin tärkeä asema Suomen historian ja kulttuurin syntymisessä. Turku toimi myös kansainvälisyyden tuojana ja tärkeänä kaupankäyntikaupunkina satamansa ansiosta.

Tämä on myös tuonut Turkuun alusta asti monikulttuurisen asukaskannan, joka on nykypäivänä Turun suurimpia rikkauksia. Alusta asti Turku on ollut porttina länteen, jolloin Ruotsi ja ruotsin kieli ovat olleet myös Turussa erittäin suuressa vaikutusasemassa. Turku on virallisesti kaksikielinen ja noin 5,4 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia äidinkielenään. Oikeastaan voi sanoa, että Turku ei ole koskaan ollut yhden kulttuurin kaupunki. Turussa on aina ollut suuri kirjo erilaisia kulttuureja, joka näkyy myös erittäin hyvin kaupungin katukuvasta. Turun kaupungin suurimpina tavoitteina on saada kaupunki pysymään monikulttuurisena, edistämällä tasapuolisesti kaikkien kulttuurien toimintaa kaupungin sisällä. Turussa puhutaan yli sataa eri kieltä äidinkielenä ja kaupungista löytyy kaikkien suurien uskontojen edustajia. Turku on yksi hyvä esimerkkikaupunki Suomessa, jossa kaikki kulttuurit ja uskonnot elävät sovussa keskenään yhden kaupungin sisällä. Turun kaupunki myös järjestää jatkuvasti erilaisia tilaisuuksia eri kulttuurien kohtaamisiin.

Moni tietää, että Turku on Suomen vanhin kaupunki ja entinen Suomen pääkaupunki.

… Lue lisää →

Turku ei ole pelkkä Suomen entinen pääkaupunki, vaan kotikunta sadoille, ellei jopa tuhansille kuuluisille taiteilijoille, poliitikoille, urheilijoille ja muille eri alojen menestyjille aina Mikael Agricolasta alkaen. Tässä artikkelissa pääset tutustumaan kaikista tunnetuimpiin turkulaisiin – mukana on tunnettuja nimiä niin televisiosta kuin tieteen paristakin. Joukossa on jopa pari kuninkaallista sekä presidentti.

… Lue lisää →

Turku on Suomen vanhin kaupunki, sen historian katsotaan alkaneen jo vuonna 1229. Itse asiassa Aurajokilaakso oli ollut pysyvästi asuttua aluetta jo huomattavasti aiemmin, rautakaudella. Ruotsi vallan aikana Turku oli yksi koko Ruotsin valtakunnan merkittävimmistä kaupungista. Turku oli Suomen pääkaupunki vuoteen 1812 saakka. Vuonna 1827 Turun palossa kaupunki tuhoutui lähes kokonaan.… Lue lisää →

Vaikka Turku ei ole niin monipuolinen julkiselta liikenteeltään kuin Helsinki, josta bussien lisäksi löytyy ratikoita, lähijunia ja metro, vanhassa Suomen pääkaupungissa ollaan kuitenkin osattu järjestää monipuolinen liikkuminen. Kaupungin halki virtaava Aurajoki on tuonut Turkuun vesiliikenteen, ja Turun julistaminen kulttuurikaupungiksi vuoden 2011 ajaksi on myös jättänyt omia jälkiään kaupungin jatkokehitykseen sekä siellä liikkumiseen.

… Lue lisää →

Aina on mukavaa tutustua toisiin kaupunkeihin, varsinkin kun mielenkiintoisia kohteita löytyy tarpeeksi myös omasta maasta. Turku on paikka, johon on syytä tutustua syvemminkin kuin perinteisillä kaupunkikierroksilla, ja piilopaikkojen paljastaminen tuntuu aina oivallukselta. Samanlaistahan se on Pariisissakin: jokainen on Eiffelin tornin nähnyt, mutta kukapa on käynyt Pariisin vanhimmassa kukkakaupassa tai nähnyt muinaisia rakennelmia kulttuurisen Pariisin ulkopuolella?

… Lue lisää →

Joillakin ihmisillä on tapana tutustua kaupunkeihin niin sanotusti väärältä puolelta, ja kuulun itsekin tähän porukkaan, joka suosii enemmän kaupunkien piilonähtävyyksiä ja tummia nurkkia kuin kuuluisia nähtävyyksiä ja suosittuja museokohteita. Oikeaan Turkuun tutustuminen onnistuu parhaiten paikallisten avulla, mutta on siinä vaihtoehtoja sellaisillekin matkailijoille, jotka eivät ole vielä ehtineet muodostaa ystävyyssuhteita turkulaisiin.

… Lue lisää →