Refresh loader

Mistä muualta sinappia jos ei turusta?

Mistä muualta sinappia jos ei turusta?

Mikä sinappi tulee mieleen, kun kysytään, mitä sinappia pitäisi kaupasta ostaa? Turun sinappihan se on, ja todennäköisesti kukaan ei edes soita kotiin kysymään sinapin valinnasta. Turun sinappi on pysynyt suomalaisten suosikkina jo vuosikausiin, ja sen melkein muuttumaton brändi sekä pakkausten design ovat ainakin Pohjoismaissa suomalaisen ruoanvalmistuksen tuntomerkkejä.

Vaikeiden Aikojen Läpi

Purkissa lukee: Turun Sinappia. Juuri tällä nimellä ensimmäinen Turussa valmistettu sinappiannos näki maailman vuonna 1948, kun tehdaskaluston kokoonpannut väki oli vihdoin viimein tyytyväinen työnsä tulokseen. Turun Sinappia -brändin reseptejä pidetään salaisuudessa tänäkin päivänä, ja omalta kannaltani minun on pakko sanoa, että missään muualla maailmassa en ole vielä maistanut edes vähän Turun Sinappia muistuttavaa kastiketta.

1990-lukuun saakka Turun Sinappia valmisti yritys nimeltään Jalostaja, ja tuotanto pysyi Turussa koko ajan. Vuonna 1992 tapahtui se, minkä kuuluukin tapahtua melkein jokaiselle menestyvälle yritykselle: isompi ja koko maailmassa toimiva Unilever osti Jalostajan liiketoiminnan, mutta myi sen jälleen vuonna 1997 Nestlélle. Sekin myi sitten puolet liiketoiminnasta ruotsalaiselle yhtiölle, tosin sinapin laatu ei ole asiasta kärsinyt kertaakaan. Vuonna 2003 tuotanto siirrettiin Ruotsiin, jossa Turun Sinappia tehtiin neljän vuoden ajan, ja sitten oli taas tulossa muutto, tällä kertaa Puolaan. Loppujen lopuksi päädyttiin siihen, että suomalaisten suosikkisinappia ja muutenkin kotimaisena mainostettua tavaraa pitää valmistaa juuri siellä, missä sitä eniten arvostetaan ja käytetään, ja tuotanto palasi Suomeen vuonna 2014. Turun Sinappia -brändi on pysynyt samanlaisena, ja vaikka tänä päivänä tuotanto toimii niinkin kaukana kuin Pyhännällä ja sinapin valmistus tapahtuu Maustajan tehtailla, nimi ja maku eivät ole muuttuneet alkuperäisistä miksikään. Se, mikä reseptissä kuitenkin muuttui ja mistä ollaan kiistelty ja väännetty pitkään, on glukoosi-fruktoosisiirapin korvaaminen oikealla sokerilla. Itse en ole mitään muutoksia maussa havainnut, mutta ehkä oikeat Turun sinapin rakastajat ovat.

Makukokemuksia

Turun Sinappia -brändillä on neljä vakiomakua: mieto, väkevä, tulinen ja Linnan sinappina tunnettu makea ja väkevä. Monen eurooppalaisen Suomeen päätyneen matkailijan mielestä Turun sinappi on tuntunut makealta – siis kaikki valikoiman maut eikä pelkästään Linnan sinappi. Muissa maissa maistelin itsekin erilaisia sinappeja ja on pakko sanoa, että makeaa sinappia en ole nähnyt enkä maistanut missään: Turun Sinapin makeahko maku on kyllä läsnä kaikissa brändin tuotteissa, tosin Linnan sinappi on makein. Tästä voisi tehdä koko maailmassakin tunnetun suomalaismaun, joka voisi toimia vaikka Suomen käyntikorttina! Vaikka vakiomakuja ovat vain edellä mainitut neljä, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin Turun Sinappi on kehittänyt uuden maun nimeltään Turun Juhlasinappi, jonka pakkaus poikkeaa kavereistaan merkittävästi: juhlasinappia myydään lasipurkissa ja sen maku on Turun sinapin tapaan makea ja väkevä.

Turun sinappia, niin kuin muutakin sinappia, käytetään eniten grillillä paistettujen makkaroiden kanssa. Itsekin olin suosinut ketsuppia hyvin pitkään, kunnes teini-ikäisenä rakastuin sinapin käyttöön. Sitä on mennyt muutenkin kuin makkaroiden kanssa: paistetun ruisleivän päälle, keittoon ja joihinkin salaatteihin. Turun sinappi tuo hyvää makua myös uunissa paistetulle kinkulle, kun se kuorrutetaan Turun Sinappia sisällään pitävällä kuorrutteella, ja sama sinappi sopii myös savustetulle kalalle: savulohi, ruisleipä ja vähän varhaisperunoita vaikka Neitsytperunajuhlissa ovat oiva yhdistelmä kesäillalliseen. Ehkä onkin ihan loogista, että Turun Sinappi ei kehitä liikaa uusia tuotteita vaan keskittyy olemassa olevien sinappien laatuun ja makuun. Se, mitä ainakin itse kaipaisin, on tutut Turun Sinappi -tuubit muidenkin maiden kauppojen hyllyissä. Kyllä tämä tavara on viennin arvoista!