Refresh loader

Taloja painuu maahan

Taloja painuu maahan

Yksi Turun ja Pietarin yhteisistä piirteistä on näiden kaupunkien rakentaminen. Puhutaan siis historiallisista ajoista, kun nämä kaksi nykyajan jättiläistä olivat vasta kehittymäisillään isoiksi kaupungeiksi. Pietarin arkkitehtuuri muistuttaa enemmän Helsinkiä ja samanlaista uusklassismia se onkin, mutta Turkuahan rakennettiin näitä kaupunkeja aikaisemmin… Mikä siinä voi olla yhteistä?

Kun Ei Osattu Perustaa Muuten

Yhteistä Turun ja Pietarin taloilla on niiden perustustapa. Silloin vanhaan aikaan taloja rakennettiin puupaalujen varaan, mikä tuntuu nykyihmisen mielestä oudolta, mutta sitä se ei ole: puupaalu pysyy hyvänä ja toimii kantavana rakenteena vahingoittumatta, kun se on laskettu veteen eikä sitä enää häiritä. Pietarissa asian kanssa tapellaan tänä päivänä koko ajan: pohjaveden pinta on laskemassa, ja puupaalujen kunnossapito vaatii erilaisia toimenpiteitä. Puupaaluja joko vahvistetaan tai järjestetään niille sopivat olosuhteet tuomalla vettä kaupungin lukuisista kanavista mitä ihmeellisemmillä insinöörivirityksillä.

Aikamoisia Haasteita

Näistä puupaaluista meille kerrottiin vielä ammattikorkeakoulun aikoina, kun tutustuimme rakentamisen historiaan ja erilaisiin perustustapoihin insinööritutkinnon opintojen yhteydessä. Tänä päivänä taloja ei enää perusteta puupaalujen varaan, mutta vanhoja rakennuksia on kuitenkin olemassa. Suurin osa tällaisista taloista on maamme kulttuurista arvoa, joten niitä ei saisi purkaakaan – ja miksi muuten Turussa pitäisi lähteä purkamaan muuten toimivia, mutta perustuksiltaan vanhoja kauniita arkkitehtonisia teoksia? Purkaminen on aina viimeinen vaihtoehto, ja Turussa sen käyttöä tullaan vielä toivottavasti lykkäämään ainakin parilla kymmenellä vuodella.

Aikamoisia Haasteita

Turussa on hienoja vanhoja kortteleita, joita kiertämässä voi ikään kuin siirtyä ajassa taaksepäin ja katsoa menneen ajan elämää nykyajan ihmisen silmällä. Näissä kortteleissa on vajaat kolmesataa taloa, joiden perustukset kaipaavat korjausta tai vahvistusta. Syynä sille, minkä takia viime aikoina on havaittu talojen painumista ja kallistumista, on pohjaveden lasku. Turussa ollaan viime vuosikymmeninä rakennettu paljon, ja paljon ollaan myös kaivettu, joten pohjaveden lasku ei ole mikään odottamaton tulos, tosin sitä tuskin ajateltiin rakennusbuumin aikana. Tuloksena on noin metrillä laskenut pohjaveden pinta, ja ne puupaalut, jotka olisivat voineet toimia kantavina rakenteina vielä satoja vuosia, kaipaavat nyt uudistusta. Helsingissäkin on perustettu taloja puupaalujen varaan, mutta siellä niitä korjausta kaipaavia yksilöitä on paljon vähemmän muun muassa sen takia, että Helsingin historiallista keskustaa ei rakennettu niin tiiviisti viime vuosikymmenien aikana.

Turun pohjavedenlaskua ovat myös nopeuttaneet kuivat kesät, joita meillä tulee olemaan varmaan useampikin lähivuosina ilmastonmuutoksen takia. Liian kylmät talvetkaan eivät tee hyvää pohjaveden pinnan pysymiselle: syvä routa vaikeuttaa keväällä kaduilla virtaavan veden imeytymistä maahan eikä tämä vesi silloin saavuta pohjaveden pintaa – eikä näin ollen nosta sitä sentilläkään.

Turkulaiset rakennusyhtiöt ovat jo pikku hiljaa ryhtyneet korjaamaan vanhojen talojen puupaaluperustuksia vaihtamalla ne teräsbetonisiin paaluihin. Asiassa pyörii kuitenkin aina isoa rahaa – niin kuin yleensäkin rakentamisessa – ja taloyhtiöiden haluttomuus ryhtyä äkillisiin toimenpiteisiin on ihan ymmärrettävä asia. Toisaalta, turkulaisia taloja on oikeasti syytä pelastaa, sillä muuten tulemme menettämään hienoja arkkitehtonisia muotoja ja Turku rakennetaan tavalliseksi nykyaikaiseksi eurooppalaiseksi kaupungiksi. Onneksi suomalaisten rakentajien ammattiylpeys tuo koko ajan markkinoille sekä uutta osaamista että nykyaikaista tekniikkaa, joiden avulla niinkin kova haaste kuin perustusten uusiminen tai vahvistaminen on onnistunut jo muutaman talon tapauksessa hyvin. Turussa jokainen rakentaja pääsee todellakin ratkaisemaan erilaisia haasteita: toinen Turun murhe on suuri määrä huonosti perustettuja elementtitaloja, joiden perustuksia päästään uusimaan tai vahvistamaan säännöllisesti noin kymmenen vuoden välein.