Refresh loader

Turun linnassa voi kokea historian havinaa

Turun linnassa voi kokea historian havinaa

Turun suurimman ja vaikuttavimman nähtävyyden, Turun linnan historia alkaa jo 1200-luvulla jolloin Ruotsin kuninkaan käskynhaltija ja sotilaat perustivat linnaleirin Aurajoen suulle. Vuosisatojen kuluessa leiristä kehittyi jyhkeä kivilinna. Nykyään linna toimii museona ja esittelee Turun ja koko Suomen historiaa ja siellä järjestetään mm. historiallisia turnajaisia. Rakennusta hallinnoi valtion Senaatti-kiinteistöt.  Alun perin linna toimi Ruotsin kruunun hallintopaikkana. Kuningas Kustaa Vaasa vieraili myös itse useita kertoja Turun linnassa ja hänen ansiostaan linnassa aloitettiin suuret korjaus- ja laajennustyöt. 1500-luvun aikana päälinnan ulkopuolelle sijoitettu esilinna viimeisteltiin ja se sai sen muodon, jossa se nykyäänkin on. Esilinna on kokoelma rakennuksia, jotka on sijoitettu neliön muotoon. Alueen pohjoisnurkassa on viisikulmainen torni, eteläisessä kulmassa kuusikulmainen torni ja itäisen sivun keskipaikkeilla on nelikulmainen torni. Itäisestä kulmasta löytyy myös pyöreä tykkitorni.

Sodankäynnin muuttumisen myötä keskiaikaisten linnojen merkitys väheni ja linna oli liittynyt mantereeseen maan kohoamisen myötä. Vähitellen myös Turun linnan puolustus siirrettiin päälinnasta esilinnaan ja maavalleille. Myöhempinä aikoina rakennus palveli mm. renessanssilinnana Kustaa Vaasan pojan, Juhana III:n ollessa herttuana. Juhanan valtakaudella linnan rakentamisessa alkoi uusi vaihe ja sinne lisättiin ylimmissä kerroksissa sijaitsevat juhlasalit, kuninkaansali ja kuningattaren sali. Esikuvina renessanssipalatsille toimivat saksalaiset, espanjalaiset ja puolalaiset linnat. Tästä sai alkunsa koko Suomen renessanssiaika. 1600-luvulla kenraalikuvernööri Pietari Brahe asusti Turun linnan esilinnassa. Kun hallinnollinen tehtävä päättyi, tästä linnasta tehtiin vankila ja sitä käytettiin kruunun varastotilana. Juhana III asui Turun linnassa 1556-1563. Juhanan aikana Turun linnassa pidetty hovi oli oiva esimerkki renessanssityyli loistosta. Juhana avioitui Puolan kuninkaan tyttären Katarina Jagellonican kanssa, joka asui miehensä kanssa hetken aikaa Turun linnassa. Vaimo toi mukanaan vaikutteita kansainvälisestä kulttuurista ja erityisesti renessanssiajan Italiasta ja Puolasta. Myötäjäisinään tuore vaimo toi mukanaan mm. jalokviä, kultaa, samettia, verhoja, seinätapetteja, yöasuja ja haarukoita – jotka kaikki olivat eksoottisia uutuuksia Suomen kansalle. Kustaa Vaasan jälkeen kuninkaasi nousi Eerik XIV, Suomen Juhana-herttuan veli. Veljekset ajautuivat avoimeen konfliktiin joka kärjistyi niin pahaksi, että vuonna 1563 Eerik XIV:n joukot piirittivät Turun linnan ja vangitsivat Juhanan ja hänen vaimonsa. Tämä merkitsi päätöstä Juhanan renessanssihoville. Vuonna 1580 Turun linnan käskyhaltijaksi nimitettiin Julius Gyllenhielm, joka oli Juhanan ja hänen herttuakautensa aikaisen rakastajattaren Kaarina Hannuntyttären poika.

tulipalo tuhosi linnan
tulipalo tuhosi linnan

1500-luvun levottomuuksien myötä linna alkoi rappeutua. Vuonna 1614 kuningas Kustaa II Aadolf vieraili Turussa ja asui linnassa runsaan kuukauden. Hänen ruokaillessaan suuressa salissa, joka nykyään toimiin linnankirkkona, yhdessä kamareista syttyi tulipalo, joka pääsi leviämään kaikkialle päälinnaan. Muutamassa tunnissa kaikki palava materiaali oli tuhoutunut. Tulipalon jälkeen päälinna rakennettiin uudelleen, mutta malliltaan vanhentuneesta linnasta tehtiin kruunun viljamaksiini ja alkuperäiseen käyttöön jäi vain linnan kappeli. Aktiivisessa käytössä oli enää esilinna, jossa asuivat Turun ja Porin läänin maaherrat. Esilinna oli täydessä loistossaan vuosina 1637-1640 ja 1648-1651 Pietari Brahen toimiessa kenraalikuvernöörinä. Hänen kautensa jälkeen myös esilinna alkoi rappeutua, kun maaherra siirtyi Turun keskustaan asumaan. Esilinna toimi 1700-luvulla Ruotsin armeijan asevarastona. Rakennus korjattiin lopulta 1770-luvulla ja siirrettiin vankilakäyttöön. Venäjän vallan aikaan linnassa toimi venäläinen kasarmi.

Turun linna sai pahoja osumia pommituksessa vuonna 1941 ja rakennus tuhoutui suurelta osin. Sodan päätyttyä linnaa alettiin restauroida ja projekti valmistui 1961, jolloin merkittävä osa linna huoneista oli saatu kunnostettu alkuperäiseen asuunsa. Vuodesta 1881 linnassa on ollut Turun kaupungin historiallinen museo.